Paanulato Hollister Avenuen varrella Santa Barbaran Goletan kaupunginosassa kutsuu pelaajia hieman sanoisinko amerikkalaiseen tapaa by its shabby looks, but it's onli on the club house.
Kierros alkaa helpolla par-5:lla, johon allekirjoittanut tietenkin veti karmean hihatempaisun... Pienen notkon jälkeen noustaan greenille, joka on vastaanottavainen, mutta yhtä kutsuvana on vasemmalla bunkkeri, joka blokkaa mahdolliset liian matalana greeniä lähestyvät lyönnit.
Toisella väylällä liian pitkä avaus johtaa sokkoon lähestymiseen helpohkolle greenille. Etu-9:llä herkullisimpia näkymiä tarjoaa väylä #5, joka näyttää vielä kohtalaisen läheltäkin greeniä päättyvän taivaaseen... Sitä seuraava par-3 jatkaa rantatörmän päällä ja lyöntisuuntaan herkulliset Tyynen Valtameren rantamaisemat antaa lyöntiin keskittyvälle pelaajalle muutakin ajateltavaa. Tuulisella säällä nämä rannan suuntaiset väylät voivat olla murhaa.
Etu-9 päättyy pariin melko mitään sanomattomaan par-4:een. Half way housen jälkeen alkaa hengitystä salpaavat maisemat. 10 on jonkin verran haastava vasemmalle kääntyvä dog-leg par-4, joka myös päättyy rantatörmään noin 80 metriä meren pinnan yläpuolella. Aukeavan avauksen jälkeen pensaiden takaa lähestyttäessä peliin tulee oma haasteensa oikean mitan kaivamisesta greenille. Liikaa vasemmalle käännetyn lyönnin jälkeen ollaan raviininomaisessa notkossa, josta vaihtoehdot voivat olla varsin haastavat.
Kentän ylivoimaisesti herkullisin väylä on par-3 #11, jolle henkilökunta on asettanut valokuva-automaatinkin. Alamäkeen laadittava väylä antaa haasteita niin klubi- kuin takatiiltä lyötäessä. Takatiiltä 224 yds mittaava väylä voi vastatuuleen olla erittäin vaikea, tyynehkössä säässä rauta-5 riitti hieman pitkäksi löysästi lyödessä.
Haasteita tarjoaa myös par-5 13, jolle on laadittu kaksi greeniä, vasen ruuhka-aikojen pelastukseksi ja oikea kisa-greeniksi. Aloituksen tavoin oikea greeni on niemen kärjessä raviinin takana, joten sinne ei toisella ole asiaa, ellei PP:n tavoin kykene lyömään 1:stään 240 - 260 metriä ilmassa. Sitä lyhemmät jäävät "alkutasanteelle" ja pakottavat välilyöntiin. Noin 250 tiiltä ilmassa etenevät avaukset rullaaavat noin 190 jaardiin, josta pitkä rauta tai onnistunut hybridi voi antaa eagle mahdollisuuden.
Tähän väylään loppuvat taka-9:n herkut viimeistä par-3:sta lukuunottamatta. Kierroksen päättävä reikä pelataan pitkän lammen yli. Se alkaa käytännössä tiiltä ja päättyy greenibunkkeriin noin 130 metrin päässä avauksesta. Väylä mittaa taka- ja klubitiiltä saman (174/170 yds).
Hintataso on korkea, itse otin Hotel Ramada Santa Barbara golfpaketin, johon kuului cart. Toiseen kertaan vieraillessani pelattiin kenttä jalan sedän kanssa, mutta se kutistui 15-reikäiseksi yritykseksi. Viimeisellä tapaamisella jäi vyöt hotellille nopean lähdön vuoksi, joten jouduin sijoittamaan verojen jälkeen yli 100 taalaa alligaattorinnahkavyöhön.
Kunhan saan pienennettyä noita kuvia, niin saattaa tulla myös kuvamateriaalia. Sitä ennne kannattaa kurkistaa
kentän kotisivulle.
Ehdotomasti vierailemisen arvoinen kenttä, jos budjetti taipuu. Vierailuaikaan noin pari viikkoa aikaisemmin poikkeuksellinen 4" sademäärä aiheutti sen, että korkeammalta greenille päättyvä lähestymislyönti upotti pallon puoliväliin saakka maahan. Muuten kenttä oli upeassa kunnossa. Raffit tahmeita ja greenit sikanopeita.
